Kirjoitus on julkaistu ma 28.11.2016 klo 6.00.
Kirjoitusta on muokattu ma 28.11.2016 klo 8.00.

Olen tämän blogi-postauksen tekstit alunperin kirjoittanut Facebookissa olevaan #SOKF – Suomen Opettajien ja Kasvattajien Foorumi-ryhmässä käytyyn keskusteluun. Keskustelun alullepanija oli Katri Issakainen, joka nosti esille ajatuksen ”Luovan oppimisen koulu 2020”.

Katri Issakainen: Olen juuri lanseerannut uuden ajatuspajan: Luovan oppimisen koulu 2020. Luovan oppimisen koulu on avoin ajatushautomo somessa, jossa koulutusta kehitetään uuden opetussuunnitelman hengessä. Lukioissa uusi ops otettiin käyttöön elokuussa ykkösluokilla 2016 ja peruskouluissa uusi ops otetaan käyttöön syksyllä 2017 ensin uusilla seitsemänsillä luokilla. En ole ihmisenä valmis ja opettajana ja tutkijana koen, että uudenlaiset opettamisen tavat vaativat kasvattajiltakin paljon ja siksi koen että on tärkeä keskustella ja oppia toinen toisilta. Uusi ops kaipaa uudenlaisia ajattelun tapoja, joita Luovan oppimisen koulu haluaa olla osaltaan rakentamassa. Oheiseen taulukkoon olen koonnut keskeisiä Luovan oppimisen koulun ajatusherätteitä verrattuna vanhentuneeseen koulutusajatteluun. Idean tavoitteena on koota vapaasti ajatuksia uuden opetussuunnitelman ja koulun muutoksen tiimoilta. http://luovanoppimisenkoulu2020.blogspot.fi/

Kirjoitin Katrin aloittamaan keskusteluun allaolevat kommentit. Tässä blogi-kirjoituksessa olevat tekstit olen muokannut alkuperäisessä keskustelussa olevista teksteistä ja korjannut aamuyön kirjoitus- sekä muut mahdolliset kielioppivirheet joita keskustelussa olevissa teksteissä oli.

Heli Hämäläinen Luovan oppimisen koulua olisi mahdollista toteuttaa jo nykyisessäkin koulussa koska tahansa. Esteenä vain ovat perinteet ja järjestelmät, jotka eivät mahdollista luovuuden ottamista käyttöön täysimääräisesti. Minun mielestäni nykyisessä koulutusjärjestelmässä on pari pullon kaulaa, jotka määrittävät sen miten koko koulumaailma toimii.

Ensimmäinen pullon kaula

Ehkä isoin pullon kaula on opiskelupaikan määräytyminen rakennukseen mahtuvan ihmismäärän mukaan. Tämä on perua siitä ajatuksesta, että opiskella voi vain
– rakennuksessa  x = koulu
– jossa on ihminen, joka tietää/osaa miten joku asia x on = opettaja
– joka luennoi aiheesta x = opettaa
– sille määrälle kuulijoita x = oppilaita
– jotka fyysisesti mahtuvat kyseiseen tilaan x = luokka.

Tällainen opetusmuoto onkin muotoutunut nykyisin vallassa olevaksi ajatusmalliksi siitä, miten tietoa siirretään sukupolvelta toiselle. Malli on perujaan ajasta, jolloin kirkko määritteli, että opetusta saa antaa vain tietyssä paikassa ja vain tietyn ihmisen toimesta. Nykyisin seinät tai yksi ihminen ei ole tiedon saamisen tai jakamisen määreenä ja opetusta voidaan antaa digitaalisilla välineillä jopa miljoonille ihmisille yhtäaikaa. Siksi kysynkin, että miksi rakennukset edelleen määrittelevät sen kuka pääsee opiskelemaan?

Toinen pullon kaula on seurausta ensimmäisestä.

Koska edelleen ajatellaan, että rakennus määrää oppilaiden määrän,  aiheuttaa tämä sen, että rakennukseen sisään pääsevät oppilaat pitää jollakin tapaa valita. Jotta voidaan valita, niin ensin oppilaat pitää laittaa järjestykseen. Jotta oppilaat voidaan laittaa järjestykseen, tulee oppilaat arvioida numeroilla tai kirjaimilla. Jotta oppilaat saavat jonkun paremmuusjärjestystunnisteen, tulee jonkun eli tässä kohtaa opettajan arvioida oppilasta jollakin tavalla eli numerolla.

Vaikka OPS kieltää että oppilaita ei saa laittaa paremmuusjärjestykseen, eikä heidän suorituksiaan saa verrata toisten suorituksiin,  niin järjestelmä pakottaa meidät tekemään niin. Ja kaikki tämä vain siksi, että olemme kiinni ajatuksessa, jossa oppiminen tapahtuu yhdessä rakennuksessa, johon mahtuu vain tietty määrä oppilaita.

Kun me aikuiset joskus 20 vuoden päästä olemme valmiita luopumaan totutusta tavasta määritellä maailmaa lokeroihin ja seinien rajaamana, niin ehkä silloin myös kaatuvat fyysiset esteet. Ehkä silloin olemme valmiita astumaan seinättömään ”uuteen” maailmaan, jossa lapsemme jo sujuvasti liikkuvat. Ja kenties silloin pääsemme Katrin visioimaan Luovaan kouluun, johon kaikki pääsevät mukaan toteuttamaan omia visioitaan omilla vahvuusalueillaan.

Mainokset