Lukuvuositodistukset

Maarit Korhosen blogin: ”Todistus kourassa kotiin” lukeminen innoitti minutkin kirjoittamaan todistuksista.

Maarit nostaa blogissaan esille tärkeän seikan:
”On erikoista, minkä arvon koulutodistus on meillä ja muualla saanut, kun oikeasti pysähdytään miettimään, paljonko se meistä ihmisinä kertoo. Se kertoo hyttysen piston verran: miten paljon olet oppinut muutamasta kouluaineesta muutamalla tavalla mitattuna.

Se ei kerro, millainen ihminen olet. Se ei mittaa älykkyyttäsi, luovuuttasi, innostumistasi, empaattisuuttasi, johtajuuttasi, organisointikykyäsi, herkkyyttäsi, peräänantamattomuuttasi jne.

Huono todistus kertoo, että oppilas ei ole oppinut, mutta se ei kerro, miksei ole oppinut. Lapsi tekee päätelmän, että on huono koulussa, vaikka sen pitäisi olla toisinpäin: koulu on huono, koska ei tajua, miten lapsi oppii. ”

Nykyinen 1800-luvulta peräisin oleva todistus sekä arviointi ei ole enää hyvä!

Perinteisesti opettaja on arvioinut mitä oppilas osaa ja mitä ei osaa, ja sitten merkinnyt osaamisen tason numerona todistuksessa olevien oppiaineiden kohdalle. Sanallinen arviointi on ollut käytössä alakouluissa, mutta edelleen useimmissa kouluissa käytetään 4-luokasta ylöspäin samaa numerotodistusmallia kuin 1800-luvulla.

Nyt kyseenalaistankin muutamia tottumuksia:
1. Miksi opettaja arvioi todistukseen mitä oppilas osaa tehdä?
Eikö oppilas itse tiedä parhaiten mitä osaa tehdä ja millä tavalla? Jos ei osaa, niin tässä kohtaa opettajan tehtävä on ohjata oppilas havaitsemaan, arvioimaan ja kriittisesti näkemään oman osaamisensa tason.

OPS2016:
Perusopetuslain mukaan oppilaan arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti. Nämä tehtävät ovat perusopetuksen arviointikulttuurin kehittämisen lähtökohta. Painopiste on oppimista edistävässä arvioinnissa.
– rohkaiseva ja yrittämään kannustava ilmapiiri

– oppilaiden osallisuutta edistävä, keskusteleva ja vuorovaikutteinen toimintatapa
oppilaan tukeminen oman oppimisprosessinsa ymmärtämisessä sekä oppilaan edistymisen näkyväksi tekeminen koko oppimisprosessin ajan
– arvioinnin oikeudenmukaisuus ja eettisyys
– arvioinnin monipuolisuus
– arvioinnin avulla saadun tiedon hyödyntäminen opetuksen ja muun koulutyön suunnittelussa.
https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/429583

2. Miksi todistuksissa ei käytetä sanallista arviointia vaikka niin saisi tehdä?
Sanallista arviointia ei käytetä koska se on niin työllistävä ja opettajien työaikaan ei ole varattu resursseja tällaiseen toimintaan. Sanallisen arvioinnin kirjoittaminen vaatii paljon enemmän aikaa kuin yhden numeron kirjoittaminen ja se vaatii myös erittäin hyvää oppilaan tuntemusta. Numerolla on hyvin helppoa heittää ”mutu”-tuntumalta ja pyöristäen 7-8, kuin alkaa perustelemaan että miksi, miten ja millä tavalla.

OPS2016:
Vuosiluokilla 1-7 arviointi on sanallista tai numeroarviointia tai niiden yhdistelmää opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti.
Sanallista arviointia käyttämällä voidaan antaa monipuolista palautetta oppilaan oppimisesta ja suoriutumisesta. Sanallisen arvioinnin avulla voidaan kuvata paitsi oppilaan osaamisen tasoa myös hänen edistymistään, vahvuuksiaan ja kehittämisen kohteitaan. Sanallisella arvioinnilla voidaan myös antaa numeroarvosanaa yksityiskohtaisempaa palautetta osaamisesta ja oppimisen edistymisestä oppiaineen eri osa-alueilla.
https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/429583

Mitäpä jos käännettäisiinkin asiat toisinpäin?

Jos olisin nyt opettaja niin tekisin perinteisen arviointoprosessin toisinpäin. Käyttäisin nämä viimeiset kouluviikot siihen että, oppilaiden kanssa yhdessä harjoittelisimme itsearviointia ja todistuksen eli oman CV:n kirjoittamista.

Nykymaailmassa hyvä CV taitaa olla ihmisen tärkeimpiä ”omaisuuksia”. On yhä harvinaisempaa, että pysyttäisiin vain yhdessä työpaikassa koko työelämä. Vaihdoksia tulee tapahtumaan halusipa sitä tai ei, joten töitä pitää hakea useaan otteeseen työuran aikana. Yksi tärkeimmistä taidoista on työn hakeminen sekä CV:n luominen. Saadaksesi työpaikan, sinun tulee osata kertoa mitä osaat tehdä ja kirjoittaa se auki CV:hen. Eikö todistus ole sama asia kuin CV? Miksi opettaja tekee oppilailleen karhupalveluksen ja kirjoittaa oppilaiden puolesta näiden CV:t? Miksi oppilas ei voisi harjoitella arviointia ja kirjoittaa omaa todistustaan opettajan ohjaamana?

Tässä esimerkkinä yksi malli arviointiedotteesta, jonka voi sitten lisätä virallisen ”1800-luvun todistuksen” liitteeksi. Mallia olen lähtenyt luomaan OPS2016 perusteiden mukaisesti. Tiedotteessa on lähdetty avaamaan osaamista laaja-alaisten taitojen näkökulmasta ja siinä on osaamisen todistamiseen käytetty myös muita tapoja kuin keskiarvoa tai numeroa.

Kun kirjoitin tätä allaolevaa blogitekstin esimerkkiä, niin jo pelkästään kahden ensimmäisen kohdan aukikirjoittamiseen meni kauan aikaa. En yhtään ihmettele, jos opettajat eivät halua vaihtaa nopeasta numeroiden merkitsemisestä sanalliseen kirjoittamiseen. Kenenkään opettajan työaika ei mahdollistaisi tällätavalla toteutettua arvioinnin sanallistamista. Mutta, jos oppilas ITSE tekeekin arvioinnin aukikirjoittamisen, niin nähdäkseni ollaan win-win tilanteessa. Opettajan työ kohdistuu siihen että
– oppilas oppii arvioimaan itseään oikein
– opettaja auttaa havainnollistamaan oppilaalle mitä kaikkea vuoden aikana on tehty ja varsinkin opittu
– opettajan työ helpottuu, kun ei tarvitse enää viettää lukuisia iltatunteja pohtimassa että mitähän se Matti nyt on oppinut ja millä tavalla edistynyt. Matti tekee sen pohtimisen eli oppimisen ihan itse.

Esimerkki lukuvuositodistus / arviointitiedote – Kevät 2017

Minä xxx olen lukuvuonna 2016-2017 oppinut seuraavia asioita:

  1. Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
    Olen oppinut että  
    – hahmotan asiat ja kokonaisuudet parhaiten, jos piirrän aiheesta visuaalisen kuvan
    – toimin parhaiten pienryhmässä, jossa voin keskustella ja ideoida aiheita vuorovaikutuksessa muiden kanssa
    – keskityn paremmin ja saan enemmän ideoita, jos saan seistä ja liikkua
    – osaan kirjoittaa sujuvasti suomeksi tietopohjaista tekstiä
    – ymmärrän miten ihmisen fysiologiaan vaikuttaa ruokavalio ja liikunta
    – osaan kuvata ihmisen fysiologisia toimintoja sekä piirtämällä että videolla
    – osaan kasvattaa omaa lihasvoimaani yhdistämällä oikean ruokavalion, liikunnan ja levon
    Nämä asiat opin
    – tekemällä projektin X yhdessä Minnan, Maijan ja Mikon kanssa. Täällä pääset tutustumaan projektin lopputyöhön sekä dokumentteihin (linkki kansioon).
    – Projektissa harjoittelin seuraavien oppiaineiden taitoja:
    Äidinkieli
    * kirjoittaminen 9
    * esiintyminen 8
    Biologia
    * ihmisen biologia ja fysiologia 9
    Terveystieto ja kotitalous
    * Terveellinen ruokavalio 9
    Kotitalous

    * Terveellisen aterian valmistaminen 10
    Kemia
    * Ruoka-aineiden koostumukset 7
    * Kuumentamisen vaikutus ainerakenteeseen 9
    Kuvaamataito
    * Ihmisen mittasuhteet ja akvarellimaalaus 9
    * Videon tuottaminen 10
    Liikunta
    * Levon ja liikunnan vaikutus lihaskuntoharjoittelussa 9

  2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)
    Olen oppinut
    – tuntemaan ja arvostamaan elinympäristöäni ja sen kulttuuriperintöä
    – havaitsemaan kulttuurisia erityispiirteitä ja toimimaan joustavasti eri ympäristöissä
    – harjaantunut esittämään mielipiteeni rakentavasti ja toimimaan eettisesti.
    –  arvostamaan ihmisoikeuksia, erityisesti lapsen oikeuksia ja niitä edistäviä toimintoja.
    – osaan puhua sujuvasti englantia, mutta kirjoittamisessa minulla on vielä haasteita x ja y asioiden kanssa
    – tuntemaan englantilaisen ja suomalaisen yhteiskunnan sekä uskonnon eroja
    Nämä asiat opin
    – tutustumalla omiin juuriini ja taustaani sekä paikkaani sukupolvien ketjussa englannin, historian, yhteiskuntaopin ja uskonnon  yhteisessä projektissa (linkki projektikansioon)
    – osallistumalla projektin aikana retkille musoon X , Y ja Z (linkit videoblogeihin retkistä)
    – tutustumalla ystävyyskouluumme Englannissa Skype-puheluiden ja yhteisen blogin avulla.

  3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)
  4. Monilukutaito (L4)
  5. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)
  6. Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6)
  7. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)

Kuka oppii arviointiprosessissa?

Tähän loppuun vielä vertailukuvaus vanhasta ja uudesta arviointitavasta. Kysymys kuulukin että
– kuka oppii opettajan tekemässä arviointiprosessissa?
– kuka oppii oppilaan tekemässä itsearviointiprosessissa?

Opettajan tekemä vs oppilasta osallistava arviointitapa (1).png

 

 

 

 

Mainokset